Friday, July 06, 2012

Ote ikuisesti keskeneräisestä sarjiskässäristä


Jokin alkukuva, kenties yleiskuva toimistorakennuksesta, toisessa ruudussa käytävästä, ovesta jossa päähenkilön nimikyltti. Leikkaus sisälle toimistoon.

Päähenkilö (35-40v, kauluspaita, kravatti) istuu toimistossaan, työpöytänsä ääressä, hänellä on kurkussaan jonkinlainen tulppa, jonka hän poistaa ja asettaa paljastuneeseen koloon usb-tyylisen piuhan. Hän saa sähköistävän energiavirran, silmät lasittuvat ja kääntyvät nurin, muuntuvat kuutiomaisiksi ja pullistuvat ulos. Mies poimii ne käteensä, nousee tuoliltaan, kävelee takanaan olevan kaapin luokse, avaa sen. Sisällä on virtaviivaisen korkeatekniseen koneistoon tuettu pieni (hieman vastasyntynyttä vauvaa pienempi) sikiö, jolla on silmien tilalla tyhjät kolot, joiden syvyyksistä erottuu terävät piikit, kuin injektioneulat. Epämuodostuneesta kallosta sojottaa muutama imupilli. Rintakehässä on suuri avonainen liskonsilmä, joka tuijottaa tarkkaavaisesti.

Mies ottaa sikiön vierestä pieneltä hyllyltä silmätippapurkin ja pistää hellästi pipetillä muutaman pisaran suureen silmään ja asettaa sitten omat ulospudonneet silmäkuutionsa sikiön tyhjiin silmäkuoppiin. Suuri silmä sulkeutuu hetkeksi, taas sähkövirta, avautuu. Silmäkuutiot alkavat hehkua. Mies ottaa kuutiot koloista ja asettaa ne takaisin omiin silmäkuoppiinsa. Kuutiot sulavat takaisin normaaliin muotoonsa, mutta molemmissa silmissä on kaksi pupillia.

Mies kävelee nurkassa olevan akvaarionsa luokse (jokin kasvi, pieni linna, yksi kala) ja tunkee päänsä veden alle. Silmät ensin kiinni, sitten hän avaa ne. Leikkaus lähikuvaan kalan suusta, joka avautuu ja ulos tulee kupla. Kuplasta heijastuu pienoisnäkymä Pörssieteeristä.

Leikkaus kokoruudun paneeliin Pörssieteeristä. Maisema: salatiedesymboleita, surrealismia, pörssi/juppikuvastoa, kapitalismia, valuuttoja ja ties mitä sekaisin. Kaiken keskellä kelluu mutatoituneelta suurelta maailmanpuulta näyttävä puu/rihmasto. Muutamia ruutuja, joissa mies kelluu sinne tänne ja tarkkailee outoja näkymiä, etsien jotain. Lopulta hän saapuu anuksestaan lävistetyn olennon luo (Euribor-Malebolgia, miehen jaostojumaluus ja pomo). Toinen oksa menee olennon suusta sisään  ja kurkkuun kuin valtava suonikas lonkero. Jumaluus kommunikoi kurkussaan olevan mikkiapparaatin kautta. Mikissä asustaa myös pieni tekoäly, joka muuntaa jumaluuden puhuman pahansuovan muinaiskielen nykynetti/bisness/kääntökieliflarffislangiksi. Seuraa dialogi (jota varmaan kannattaa pätkiä useisiin ruutuihin ja kehittää oheen ehkä vähän jotain toimintaa, koska muuten tulee lähinnä megaisoja puhekuplia):

EURIBOLGIA: Adama-baba! Viivakoodin perusteella Korsosta, sauce? Puuvillaa? Lapsuutesi & nuoruutesi silmiä kutittava hilse! Enemmän valuee/valoo, lurk moar, profiilis ku Avatar jossain Ultiman 80-luvulla. Who's gonna drive u home? Minä olen rakastava jumala, minä olen hautausmaa. Cogito ergo cumsucking duckly ugling. Missä on kunnioitus, Lenny? Miksi Yggie-puu kiemurtaa?

MIES: (hikoilee) Olen pahoillani, herr Eubo, olen ollut kammottavan uupunut, lääkärimme totesi nieluportissani nanoallergisen reaktion, Pörssieteeri saa kortisonitasoni...

EURIBOLGIA: Benny-baby! Tekosyyt eivät, määritelmän mukaan, ole yliluonnollisia. Syötävän hyvää liukkaria. Herra antoi & hra otti & Herra Ylppö, Yggielle omistettu on potti. Pidätkö visvaneuloista? Herkkukurkuista? Kiinalaiset tulivat, ni hao, kuka/ketkä/mikä, luulet, tulevat seuraavaksi? Pantheonissa liikuskelee paaaljon huhuja, ah, niin, kovin mehuckaita huhuja! What sigh(t)s! I've got 2 näyttää sulle. Rasvaisia syväkurkkumme kantilta? Riippuu mistä roikkuu, uhmakkaan pökäleen potentiaalinen, haistan sen, kaulakiikku. Benny-baby, tarkoitan sanoa, Jeesus itki. Nukutkos hyvin öisin?

MIES: K-k-koen saavani tarpeeksi unta, vaikkakin...

EURIBOLGIA: GOTCHA! Syytä vähentää unensaantiasi, jotta voit syyttää vähempää untasi. Määrään sulle paljon gammakahvia, energiavaloa & esoteerista satanismia. Uhraa vuohi. Istuta mulle puu & korjaa polkupyöräni. Solmi mirrille kraka(tau)kaulaan. Profittia, Benny. Älä pidä itsestäsi huolta hetkeen. Kahden viikon loma virkistysmahdollisuuksista. Löydä sisäinen hamsterisi. Jännitä pienet kassisi. Rankaiset vain iSoulisi nahistumaan päässyttä, abortoitua kyborgianusta. Benny, me ei suoda sulle näitä teknoleluja turhan tähden. Mitä salaisuuksia niiden mustien poskionteloiden uumenissa piileekään? Jenny, saanko kutsua sinua Jennyksi, tahdon sanoa, oot korvattavissa, meiltä löytyy sun koot. Kuka hyvänsä voi ajella Corvettesi kanavaan. Haistanko uhrituliesi tuoksun? Pidätkö muita jumaluuksia? Himoitsetko naapurisi lehmää? Et tarpeeksi. Summa summacum: tee jotain kivikautiselle profiilillesi. Samastu 1900-luvun hiilikaivosmiehiin. Ravinto & (ylemmän) keskiluokan asunto eivät ole merkki toivosta tai ilosta! 33% korotus, baba. Aikaa 2 viikkoa. Uusia sieluja tuleen. Kelmeitä kalmoja Tussaud'n tapeteille. Tee minut wissenarbeitillasi vapaaksi, iso-B. Kädet lämpenemään, vaikka sitten raunioilla.

MIES: Armoa, herr Ygg, se on mahdotonta! Sellaisella tahdilla kuolen...

EURIBOLGIA: Oli miten oli mutta niin vain on. Näin tää nyt menee. Yggie-jaostoni on viime aikoina kanavoinut Rush Limbaughia, pientä unohtunutta heimojumaluutta. Tosi vanha meemi, ihan tosi jääkylmä klangi. Hyytynyt. Mennään silti nyt hetki näillä & pakko on mennä, tää ois nyt jakajan käsi. Kohtalon karvanoppa. Mut hei, törmäillään sanoi Lady Di. Puusta puuhun, B-bb-beibi! Nyt syntyy valuee.

Pörssieteeri katoaa, mies huomaa keuhkojensa täyttyvän vedestä. Hän kiskaisee päänsä maljasta, kakoo, lankeaa kontilleen lattialle kurkkuaan pidellen. Kaivaa lopulta nielustaan kalan, joka osoittautuu yli metrin mittaiseksi lonkeroksi. Mies heittää olennon kuvottuneena ja raivoissaan luotaan. Olento luikertaa tahmeasti ylös pöydänjalkaa kuin limainen sokea toukka ja etsiytyy tyydyttyneesti huokaisten & plumpsahtaen takaisin akvaarioon. Mies tuijottaa sitä hetken ihmeissään, sitten ilme vaihtuu tuskastumiseen ja turhautuneeseen epätoivoon. Hän katsoo itseään peilistä: märät hiukset liimana otsalla, paita & solmio sekaisin ja vedestä täplikäs, nieluportti tulehtuneen ja pöhöttyneen näköinen. Hän hamuaa sitä sormellaan, lähikuva porttiin.

Leikkaus tummaan ruutuun, jossa aavistus jostain muodosta. Puhekupla päällä:

”...kirjoitan sinulle farmalimaa, levitä sitä portillesi aamuin illoin, myös sisäpuolelle.” Hahmo selkeytyy sormeksi, joka levittää outoa limaa pullealle nieluportille. Leikkaus lääkärinvuoteella istumaan nousevaan päähenkilöön, joka katselee valkoiseen takkiin pukeutunutta firmalääkäriä, joka puolestaan desinfioi käsiään jonkinlaisen hanasysteemin alla. Mies asettaa tulpan urahtaen nieluporttiinsa. Lääkäri käännähtää tuolillaan kädet taskuissaan miestä kohti. Hänellä on kasvoillaan vienot, virka-ajalle sopivat blackmetal-meikit ja pistät mustat hiukset.

FIRMALÄÄKÄRI ENOYRMYOUS: Nukutko tarpeeksi?

Ja niin edelleen.    

1 comment:

Eeva Karhunen said...

Päivitä jo!